Kuutio: Sekalaista

Aikaisemmin postasin Kuutioon sekalaisia vastaan tulleita linkkejä. Nyt olen laiskistunut Delicious-palvelun vuoksi ja lisännyt linkit lähinnä sinne. Ne näkyvät myös tuossa Kuution sivupalkissa. Yritän kuitenkin kirjoitella linkeille jonkinmoisia kuvauksia, ettei tule vaan lisättyä sinne kaikkia sivuja joilla käy. Tässä alla joitakin linkkejä jotka ovat herättäneet ajatuksia viime päivinä ja niihin liittyvää ajatusvirtaa. Voi olla, että muotoilen niistä vielä erillisiä postauksia, jos ylimääräistä energiaa ilmaantuu.

Ihmiset tietokoneen korvaajina

Mechanical Turk on hieno Amazon-palvelu, jolla voi laittaa ihmiset täydentämään tietoja taulukoissa yms. Mechanical Turk: Now with 25 percent more Awesome kertoo, kuinka yllättävän paljon vaivaa ihmiset ovat valmiitä näkemään vaivaisen kahden sentin palkkion eteen. Tälle pitäisi keksiä jotain käyttöä, mutta vielä ei ole sopivaa käyttökohdetta tullut vastaan. Tietysti cd-levyjen ilmestymisvuoden metsästämisen olisi voinut tehdä tällä Python-skriptin koodaamisen sijaan.

Japania flunssassa

Flunssassa ollessa tv:stä tuli joku satunnainen matkadokumentti Japanista (JIM-kanavalta!). Siellä käytiin kolmen tähden sushi-ravintolassa (Sukiyabashi Jiro, kuvia, Sushi Mizutani on vastaava), joka vaikutti houkuttelevalta — 130 euron sushiateriahinnastaan huolimatta. Paikka oli todella yksinkertainen. Eteen tulee lautanen, jolla on 20 sushia. Ne syödään sormin, lisäämättä soijaa tai wasabia. Sitten vartin kuluttua lähdetään. Aika mieletöntä, että tällainen paikka on tosiaan saanut kolme Michelin-tähteä. Juttu kolmen Michelin-tähden ravintoloista Tokiossa Kauppalehdessä.

Riisuutuvia blogaajia ja niiden koteja

Mulla on vielä jatkunut viime päivinä 50-lukuintoilu. Tähän liittyen tuli vastaan ihan kiva Grain Edit -blogi. Kuitenkin ehkä vielä kiinnostavampi on Grain edit -kirjoittajan kämpän sisustus. Tämä varmaan liittyy ajatukseen siitä, että riisuutuminen ja seksikkyys ovat tärkeitä henkilökohtaisessa kirjoittamisessa. Monesti tosiaan, mitä tylsempi blogi, sen kiinnostavampaa mitä kirjoittaja kertoo itsestään. Ehkä samalla tavalla kiinnostavaa lukea Jon Tanin, skarpin webbitypografin, uudesta kodista. Nämä kotikiinnostukset liittyvät myös siihen, että me ollaan muuttamassa viikon kuluttua.

Webbisuunnittelu on kartografiaa

A List Apartin Mapping Memory: Web Designer as Information Cartographer -juttu oli ihan kiinnostava. Siinä verrataan webbisuunnittelua kartografiaan ja pohditaan, kuinka tämä liittyy Henri Lefebvren arkkitehtuurifilosofiaan. Lefebvreen liittyvää materiaalia on myös MIT:n OpenCourseWaressa.

Bunkkerointia Helsingissä

Toinen päivä lokakuuta järjestettävä Open House Helsinki -tapahtuma vaikutti kiinnostavalta. Silloin pääsee käymään kummallisissa paikoissa, kuten vanhassa “bunkkeri”-satamavarastossa ja Viikin jätevedenpuhdistamolla. Saa kuitenkin nähdä, voi olla että kotona on tuolloin sen verran kiire, että bunkkeroinnit jäävät väliin.

Apple, tee meille toimiva sähköinen kirja ja kosketusnäyttöweblaite ja digiboksi…

Sähköinen kirja olisi kiva hankkia. Ehkä osan pdf:stä ja toisaalta paperille printatuista dokkareista voisi korvata sähköisellä kirjalla. Sääli, että Amazonin Kindle ei ole Suomessa myynnissä. Eräs vaihtoehto olisi BeBook, mutta ei sekään kovin valmiilta vielä näytä.

Erilaiset dokumenttiformaatit ovat kiinnostavia. Kirjoitin viime viikolla ensimmäisen kolumnini, tyylilaji oli hankala ja vaatii vielä harjoittelua. Keväällä olin mukana kirjoittamassa laajennettua abstraktia, joka on toistaiseksi lähinnä tieteellistä artikkelia.

Nyt pitäisi sitten kasata posteri. Posteri onkin kummallinen tieteellinen otus, juliste, joka on esillä konferenssissa tai workshopissa ja jota muut voivat sitten ihmetellä ja josta voi esittää visaisia kysymyksiä.

Posterin tekemiseen löytyy hyvin vinkkejä netistä. ePosters-sivuilta löytyy esimerkkejä tieteellisistä julisteista. Myös julisteita tulostavan PhD Postersin sivuilta löytyy esimerkkejä mallikkaista julisteista.

Ehkä parhaat vinkit julisteiden suunnitteluun löytyvät Colin Purringtonin kokoamalta sivustolta, jolla on myös PowerPoint-template julisteita varten. Myös Virginia Techin sivulla on joitakin vinkkejä.

Julisteiden kokoja valitessa ISO-sivunkokotaulukosta (A4, A3, …) voi olla apua. Tosin Amerikassa näistä ei ole juurikaan iloa.

Syksyn aikana olen ihmetellyt sosiaalisiin verkkoihin liittyviä asioita koulua varten ja tammikuussa alan tehdä aiheesta myös diplomityötä. Kiinnostavia sosiaalisista verkoista tekevät eri näkökulmat, joista niitä voi katsoa: sosiologit, tietoteknikot, fyysikot, organisaatiotieteilijät ja visualistit näkevät kaikki verkot erilaisina, korostavat eri asioita ja käyttävät niistä puhuessaan eri termejä.

Verkoista saa hienoja kuvia, joissa on kuitenkin usein on kovin hankalaa nähdä mitään relevanttia sisältöä. Esimerkiksi yllä oleva kuvituskuva kertoo ihmisten välisestä kommunikaatiosta eräällä irc-kanavalla. Ehkä olennaisin tieto tässä kuvassa on, ketkä ovat keskellä ryhmää ja ketkä sen laidoilla. Kaikki keskustelu tuntuisi pyörivän yhden keskiön ympärillä, eikä mitään kovin erillisiä klikkejä näyttäisi löytyvän.

Kuvassa sivun pituudet kertovat viestinnän määrästä ja solmut on jaettu ryhmiin jotka on merkitty eri väreillä. Solmujen paikat on laskettu LGL-ohjelmalla. Data irc-kanavalta on kerätty PieSpy-botilla. Kuva on piirretty PDF-muodossa iText-kirjastolla.

Kuinka rikas olet suhteessa muihin maailman ihmisiin?

Googlen Gadget-palvelu tuo Widgetit webiin. En oikeen hiffaa, mikä tämä widget-villitys on ja mikä siinä on niin hienoa? Lienee joku sosiaalinen ilmiö, jota on vaikeaa perustella tekniikan edistysaskelin.

Fake name generator luo satunnaisia identiteettejä vapaavalintaisesta maasta. Henkilöillä on osoite, nimi, puhelinnumero, luottokortinnumero ja tilattaessa isompia eriä myös henkilötunnus.

Varmaan aika moni tällaisen palvelun käyttötavoista on laiton, vaikka faq:ssa onkin erilaisia laillisia käyttöideoita palvelulle, kuten nimien käyttäminen testidatana tai roolihahmojen nimien keksiminen.

Palvelun tuottama identiteetti voi olla vaikkapa seuraavanlainen:

Tahvo Grönholm
Kylpylaitoksentie 58
83130 SALOKYLÄ

Visa: 4929 4586 4963 9382
Expires: 4/2007

Suomalaisten nimien pohjana on ilmeisesti lista erilaisten julkkisten nimistä. Siksi nimissä toistuvat usein sellaiset tyypilliset suomalaiset nimet kuten “Palander”, “Iso-Hookana-Asu” ja “Gallen-Kallela”.

Oma blogilinkkilistani alkaa olla aika vanha. Monet blogeista on jo lopettanut ja osassa linkki osoittaa väärään paikkaan. William Fields on tehnyt elämäänsä monen muun tavoin lisää tilaa lopettamalla bloggauksen. Hän linkittää Buddha-aiheiseen tarinaan lehmien vapauttamisesta.

Kaksi hyvää blogipostausta Maedalta, joita olen ajatellut hetkittäin: 2 letters 2B human ja younger older.

Sivuhuomiona tähän väliin: näin eilen lenkkipolulla Matinkylän rannassa, kun joku ulkoilutti kahta isoa, ruskeaa lammasta ja jutteli jonkun koiranulkoiluttajan kanssa.

Aloitin taas ranskan opiskelun pitkästä aikaa. Välissä käydyt espanjankurssit häiritsevät hiukan oppimista, mutta kyllä tämä tästä. Verbit ovat unohtuneet täysin. Onneksi Saara vinkkasi Verbix-palvelusta, jonka avulla voi taivuttaa minkä tahansa verbin ja saa sen taivutukset eri aikamuodoissa.

Kaksi The Atlantic Monthly -lehden artikkelia eri vuosikymmeniltä, jotka löytyivät del.icio.us:n kautta: Is God an Accident? ja Have You Ever Tried to Sell a Diamond?

Sa.bros.us on open source del.icio.us-klooni joka pyörii php:n päällä. Olisikohan tästä jotakin iloa? Ainakin voisi kustomoida templaten kivan näköiseksi?

Live-koodausta Pythonilla.

Kuinka käyttää rannekelloa kompassina.

Dappit-palvelun avulla voi webscrapata erilaisten webbisivujen sisältöä. Vaikutti vähän hankalalta käyttää, mutta varmaan ton kymmenessä minuutissa oppisi.

Humanized on ihan tyylikäs rss-aggregaattori webissä, jonka sivu vaan skrollaa ja skrollaa ja skrollaa alaspäin. Ihan ovela.

Emotions on tyylikäs (mutta vähän ällö) webbiportfolio.

Hotwiredin kannet eri vuosilta on web-nostalgiaa. Ensimmäiset kokemukseni webistä tuli isoveljen koneelta, jo Mosaicin aikaan. Netscapessa hienoa oli “What’s new” ja “what’s cool” -sivut, joilla webin alkuaikoina oli varmaan kaikki kiinnostavat sivut, mitä verkosta saattoi löytää. Oikeastaan weblogit ovat vain tämän tradition jatkajia.

Barcopedia on Wikipedian kaltainen projekti, johon on tarkoitus lisätä kaikki tuotteet ja niiden viivakoodit. Hieno idea! Tuon päälle voisi tehdä palvelukonseptin, jota mietin: Mobiilipalvelu, jolla voi ottaa kuvia vaikkapa cd-levyistä tai niiden viivakoodeista kaupungilla, ja saa vastauksena heti niiden arvostelun vaikkapa allmusicin tms perusteella. Joku on varmasti toteuttanut tämänkin idiksen.

Imaging tenth dimension on kirjan oheispresentaatio, joka visualisoi kymmenen ulottuvuutta. Ihan hieno. Ehkä tämä on tällaista web 2.0 -kirjailemista: pitää tehdä hyvä oheissaitti, johon kaikki viattomat bloggaajat linkittävät ja sitten kirjan myynti nousee Amazonissa. Ja silleen.

Pitchforkin lista 100 hyvästä musavideosta on addiktiivinen. Sitä jää helposti selailemaan ja ihmettelemään. Ensimmäinen noista, A-Han “Take on Me” , nähtiin viimeksi Chilen bussissa, joissa oli tapana näyttää kasarimusavideoita matkustajille. Maailma on muuttunut: musavideoita ei näytetä enää juurikaan MTV:llä. Sen sijaan YouTubesta tuntuu löytyvän nykyään lähes minkä tahansa bändin video. Videot ovat siirtyneet tv:stä nettiin.

Pingstate.nu-foorumilla Elloksen feikki-3d -efektien tekemisestä. Näitä tullaan näkemään varmasti webissä enemmänkin.

JSON on XML:ää yksinkertaisempi tiedonsiirtoformaatti, joka on tarkoitettu JavaScriptin kanssa käytettäväksi. Sen etuna on, että se voidaan lukea tehokkaasti suoraan JavaScript-objektiksi. Ihmettelin, miksi JSON tuntuu niin tutulta ja tajusin, että kikkahan on täysin sama, kuin mitä Directorissa käytettiin joskus viisi vuotta sitten property listien lukemiseen tiedostosta.

Puolustusvoimien julkaisut Sotatekninen arvio ja ennuste 2020 osa 1 ja osa 2 muistuttavat, mihin kaikkeen teknisiä keksintöjä voidaan käyttää.

Matkan aikana oli Hesarissa ollut juttu, että kaupunkiin on tulossa ilmainen wlan-yhteys. Toimiiko tuo? Missä kaikkialla sitä voi käyttää? Onko jossain webbisivu, jolla on listattu kaikki Helsingin wlan-hotspotit?

Plazes-palvelussa voi merkitä paikkoja kaupungissa kuvilla. Taas yksi Web 2.0 -kehitelmä, näitä tuntuu nyt ilmaantuvan kuin sieniä sateella. Saako näillä tosiaan jenkeissä riskirahaa?

Tiletoy on kiinnostava tangible-palikkapeli, jota on ollut tekemässä suomalainen Tuomo Tammenpää.

Blogilistan kuvallinen versio on hieno. Mutta miten se on tehty? Onko tuohon joku kätevä Mozilla-pohjainen työkalu, vai mitä?

Jyri Engeström on kiinnostava tyyppi ja kuten nykyään niin monella, myös Jyrillä on blogi.

Projektien hinnoittelusta.

Money creation Wikipediassa, eli kuinka keskuspankki voi luoda rahaa markkinoille.

C# to Flash -kääntäjän avulla voisi koodata Flash-esityksiä Microsoftin .NET -ympäristössä. Kummallista, kun tulee tuotteita, jotka kääntävät ohjelmakoodia sekä AJAX että Flash-muotoon ja kun .NET-ohjelmat voi muuttaa suoraan Flashiksi.

Wiredissä juttu tieteellisestä kokkauksensta. Saatan olla vähän vanhanaikainen, mutta ajatus Ultra-tex 3 -muokatun tärkkelyksen käyttämisestä ruuanlaitossa ei kuulosta mitenkään erityisen houkuttelevalta.

Alex Ross, New York Timesin musiikkikriitikko, teki 100 klassisen musiikin kappaleen listan, jonka tarkoituksena on antaa mahdollisimman monipuolinen näkemys klassisesta musiikista. Suomalaisista mukaan ovat päässeet Sibelius ja Saariaho. Joukkoon on otettu myös klassisesta musiikista vaikutteita saaneita artisteja, kuten Björk ja Steve Reich.

Prefuse näyttää hyvältä Java-kirjastolta tiedon visualisointiin. Manuaalin perusteella sen käyttö ei ole turhan tuskallista ja esimerkkiprojektit ovat hienoja.

Kengännauhat voi solmia tsiljoonalla eri tavalla. Ehkä en kuitenkaan jaksa kiinnostua näin paljon kengännauhojen solmimisen salatieteestä.

Fontsiten kirjalista listaa hyviä typografiakirjoja. Suositellut kirjat ovat tähdellä merkittyjä.

Google Videossa hyvä tunnin mittainen esitys web-palveluiden tietoturvasta. Tyypillisiä ongelmakohtia: sessio-id:t rikki tai päätyvät ulkopuolisille, inputit tai outputit tarkistetaan huonosti, sql:t vuotaa ja syötteet validoidaan huolimattomasti.

Helsingin kirjastolla on useita ilmaisia wlan-pisteitä.

Applen 30 tuuman näyttö parantaa työtehoa jopa 73 prosenttia.

50 syytä, miksi ihmiset eivät käytä web-sivustoasi

Yahoo Maps muistuttaa ensisilmäyksellä Googlen karttapalvelua. Yahoon palvelu on kuitenkin toteutettu Macromedian Flexillä, joka on Flashiin perustuva AJAXin vastine.

OpenLazlo on aika hurja kirjasto, jonka avulla samat multimediapläjäykset voi tallentaa joko DHTML:ksi tai Flashiksi.

Planeetan tila visualisointeina

Pari hyvänoloista peliä: Geschenkt ja Antiquity.

Google tarjoaa tilastotietoa eri tagien yleisyydestä web-sivuilla. Valitettavasti tilastot eivät kerro esimerkiksi, kuinka iso osa sivuista validoituu.

Debugging 101 listaa erilaisia tapoja debuggata.

Aina valmis Joel vastaa kysymykseen miksi kaikki eivät pidä Macin käyttämisestä vaikka sen pitäisi olla kovin helppokäyttöinen?

Valveen Hesarille tekemä Omakaupunki-palvelu on oikeastaan ihan jees. Kuviakin siihen olisi voinut liittää paikoista. Toisaalta käytetäänköhän tuossa nyt webbiä mitenkään erityisen tehokkaasti hyväksi? Lopputulos kun muistuttaa lähinnä vanhan ajan cd-romeja ja web-selain taitaa olla vain pakollinen paha, joka tarvitaan Flashin pyörittämiseen.

Bob Helsingin uusi kotisivu jättää sanattomaksi. (via Rekaksois) (Vaikka kommenteissa ilu ja jussi totesivat, että saitti on ollut verkossa jo viime vuoden puolella)

Ilmeisen teekkaripohjaisen Ideakoneen tekemä kotisivukone vaikutti yllättävän kätevältä palvelulta, jonka avulla tavalliset webbisurffaajat voivat tehdä kotisivuja. Sivuille saa helposti vaikkapa blogin, kuva-albumin tai verkkokaupan.

FamFamFamin Silk-paketti sisältää 700 ilmaista 16×16 -pikselin ikonia. Ikoneita saa käyttää vapaasti, kunhan sivulta tai tuotteesta jossa niitä käyttää on linkki ikonien kotisivulle. (via Pinseri)

Flickr-kuvapalvelun slideshow-esitykset erilaisilla aihesanoilla ovat kiehtovaa katsottavaa. Mitä esimerkiksi kuvittelee saavansa hakusanoilla Espoo, Bolivia tai Sad. Välillä tosin kuvat muistuttavat liikaa kuvapalveluiden halpiskuvia. Voisi tehdä ruudunsäästäjän, joka näyttäisi Flickr-kuvia tietyillä asiasanoilla.

Foodtimeline näyttää eri ruokien keksimisajankohdan aikajanalla. Minulle yllätyksenä tuli, että Tiramisu keksittiin vasta 70-luvulla.

Skanneja vanhasta origamikirjasta.

The Million Dollar Homepage on hurja. Taalalla voit ostaa yhden pikselin sivulta esimerkiksi sivustosi mainokseksi. Joku on ilmeisesti todella tienannut tällä idealla miljoona taalaa!

Steve Jobsin Stanfordissa pitämä päättäjäispuhe sisältää kolme tarinaa: ensimmäinen kertoo kohtalosta, toinen rakkaudesta ja kolmas kuolemasta. (via Kottke.org: The Best Links 2005)

Day of dots clock on kello, jossa jokaista vuorokauden sekuntia vastaa yksi pikseli. Kello on hieno, mutta samalla vähän ahdistava siinä, kuinka konkreettisesti se näyttää ajan ja samalla elämän lyhentymisen.

Samalla tavalla voisi tehdä valtavan seinän, jossa jokainen pikseli vastaisi yhtä sekuntia ihmisen odotetusta eliniästä. Pikseleitä tarvittaisiin tällöin suomalaismiehelle 2 335 212 520 eli 2335 megapikseliä. Jos näytölle voi ajatella mahtuvan noin 100 pikseliä per tuuma, niin seinän koon pitäisi olla 2 335 21 neliötuumaa (10000 pikseliä neliötuumalla) eli seinän koko olisi kokonaisuudessaan 151 neliömetriä. Meniköhän tämä nyt oikein? Näyttäisiköhän se yllättävän paljolta vaiko yllättävän vähältä?

Jussi ehdottaa kommenteissa kellolle nimeä “eksistenssikello”. Niinhän se tietysti menee.