Kuutio

Musiikkia pienillä kirjaimilla. Hiljaista ja huomaamatonta. Vastakohta meluisalle maailmalle. Ambient vietynä äärimmilleen. Wiredin jutun oheessa myös mp3-pätkiä.

Hyviä kuvia [ruoste]

Don Huan ja muita perusmalleja miehille hypertekstinä.

Todellinen hyperteksti tuntuu jääneen aika vähiin netissä. Teksti on yleensä lineaarista, asia esitetään peräkäisissä kappaleissa. Osasyynä lienee se, että siinä, missä vaikkapa Hypercardilla oli vaivatonta hyppiä korttien välillä, vaatii hypertekstin teko pelkällä html:llä valtavan määrän erikseen ladattavia tiedostoja. WML:ssä voi kai laittaa useamman sivun samaan tiedostoon, miksei html:ssä?

USA:n merivoimat käyttää uusien lelujensa ohjaukseen playstation 2:n ohjaimen kopiota, koska sitä nuoret sotilaat osaavat muutenkin käyttää. Ja afganistanin hyökkäyksessä kaikki kriittinen tieto on webbisivulla, joka on mukamas hyvin suojattu.

Oklahomassa kastroidaan raiskaajat. Samantien voidaan kastroida kaikki rikolliset, niin silloin ei tule enää rikollisten lapsia ja maailmasta tulee parempi paikka, vai?

Ted Nelson sanoo ei tiedostohierarkioille, semanttiselle verkolle ja muille teknisille peleilyille, joilla pakotetaan käyttäjä toimintamalleihin. Itsekin uskon enemmän Googlen, kuin semanttisten verkkojen voimaan.

Hienoja leikekirjoja jotka sama äijä on koonnut monen vuoden ajan. Selattavissa flashinä.

Smoothtype tukee subpixel antialiasingia, eli käyttää värejä lisäämään merkkien tarkkuutta. Myös Acrobat osaa saman, asetus löytyy preferencesistä. Koskakohan eri antialiasointialgot saadaan Macos X:ään käyttistasolle? Tekstin vakioantialiasointi kun on nestekidennäytöllä usein sumea.

Nyc Bloggers näyttää, missä New Yorkilaiset bloggajat asuvat. Samanlaisen voisi tehdä myös Suomessa.

Ekholm IT näyttää meille tien uusmedian tulevaisuuteen.

So you want to learn Japanese… [via Visa]

Creative Commons on projekti, jonka tarkoituksena on tehdä PD-kuvien, videoiden jne. levittäminen mahdollisimman helpoksi. Vastaavaa ideoin itsekin.

Tuholaistagi marquee on vieläkin olemassa, ja toimii myös uusimmassa IE:ssä. Jostakin syystä marqueet eivät mene samaa vauhtia. Omituista.

XSL-tulkki Javascriptillä.

Javascriptin voi piilottaa IE 5+ versioissa enkoodaamalla se. Tällainen on esimerkiksi Xopus-niminen XML-editori. Onneksi löytyy webbiformi joka kiltisti dekoodaa javascriptin luettavaan muotoon.

Kewli bookmarklet, joka toimii IE 5.5 ja 6.0 -selaimissa. Myös Hoverefektit ihan hauskoja.

Applen salainen projekti Star Trek porttasi Mac System 7 -käyttiksen PC:lle, mutta sitä ei koskaan julkistettu. Kiinnostavaa siksi, että on huhuttu, että MacOs X:stä löytyisi myös PC-versio. Tämä ei olisi täysin mahdotonta, sillä käyttis pohjautuu NeXTiin, joka pyöri myös PC-koneissa.

Jutussa kerrotaan myös siitä, kuinka Apple harkitsi BeOS-käyttistä NeXTin sijaan, muttei päässyt yhteisymmärrykseen Be:n kanssa. Ehkäpä sääli — BeOS näytti aina kuulimmalta kuin NeXTSTEP.

Arial, tuo surkea Helvetica-kopio. Kiitos Apple oikeasta Helveticasta.

Sanoja on siitä, kuinka graafinen suunnittelu keskittyy liikaa tyyliin, kun sen pitäisi pykiä välittämään tekstiä.

Graafisessa suunnittelussa on kaksi puolta: huomion herättäminen esimerkiksi mainoksissa ja tekstin selkeys vaikkapa sanomalehdessä. Molemmat funktiot ovat olennaisia, mutta välillä niiden välillä syntyy ristiriita — mitä tehdä, kun mainokset ovat lukukelvottomia ja sanomalehti näyttää tylsältä?

Vanha typografinen viisaus mainiosta typografiakirjasta Stop Stealing Sheep: “paras fontti on se, jota lukija ei huomaa” on hyvä muistaa.

Odottelin Porvoon Sokoksessa, että helsinginbussi lähtisi, ja huomasin lehtitelineessä Jooga-lehden, jossa oli mm. uusimmat jooga-trendit Havajilta, ja rap-tähtiä, jotka kertoivat omista jooga-kokemuksistaan.

Kerätään rahat pois ihmisiltä, jotka ovat huomanneet, että niiden elämä on tyhjää ja merkityksetöntä, ja jotka vilpittömästi uskovat että Havajin uudet jooga-trendit toisivat siihen sisältöä.

Kävelin Laten kanssa päivänä yhtenä Graniittitalon Anttilan ohi. Kommentoin Anttilan ikkunassa olevia levyjä:

—”Meditaatiomusiikkia renotuttaviin hetkiin. Nyt osat yksi, kaksi ja kolme vain 6,99″

Hetken kuljettuamme Late toteaa:

—Miksi aina sanot tollasta? Vähitellen siihen tottuu, eikä huomaa edes mitä sä sanot. Onko sulla joku syy päästää ilmoille noita mitäänsanomattomia lauseita? Mikä siinä oli ideana?

—Eikö se ole itsestäänselvää?

—?

—Tai siis, kun keskiluokkaisiin perheisiin ostetaan cd-hylly ja se täyteen halpoja, mutta hienolta kuulostavia levyjä, kuten Classical music favorites tai Romantic hits from past decades ja sitten pistetään cd-hylly esille osoitukseksi, että kyllä sitä ollaan kultturellejakin ja kirjahyllyssä on Spectrum-tietosanakirjasarja ja Suomen Sodat I ja II, ja Valittujen Palojen Kasvinhoito-opas…

—Jaa. Nyt ymmärsin.

Google Browser on java-appletti, joka piirtää kartan Googlen related-linkeistä. Toimii hyvin pc:llä, mutta nykii jostain syystä macciselaimessa.

Suomalainen kirjasensuuri-sivustosta löytyi kiinnostava pätkä Ginsbergin huudosta, josta on myös oiva suomennos Sammakon kustantamana.

30.9.1969 klo 22.30 lähetettiin Yleisradion rinnakkaisohjelmassa Tiistaiteatterissa Jazzruno Huuto. Kuukauden kuluttua, lokakuun 30. 1969 83 kansanedustajaa teki runosta eduskuntakyselyn. He tiedustelivat hallitukselta, täyttikö ohjelma Yleisradion toimilupasopimuksessa ohjelmille asetetut vaatimukset. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön kysyttyä asiasta Yleisradion johtokunnan kantaa se päätti kokouksessaan, että ohjelma oli toimiluvan vastainen (äänin 4-3). Yleisradion johtokunta rankaisi ohjelmasta vastaavaa henkilöä muistutuksella ja radion hallintoneuvostoa kovistettiin tarkempaan valvontaan. Tapaus oli kirjasotien vuosikymmenen loppufanfaari.

Janne Vanhasella on jänniä linkkejä ja juttuja postmodernista teoriasta.

Tiedostoja on liikaa. Käyttäjän ei tulisi enää tarvita muistaa, mille levylle tiedostonsa on tallentanut. Ratkaisuja on muutamia: assosiaatio, aikajanat, parempi visualisointi ja tehokkaat hakuominaisuudet. Six Degrees yrittää ratkaista ongelmaa assosiaation kautta.

Kiinnostavaa olisikin, jos joku suuri käyttisvalmistaja tekisikin GUI:n ja tiedostonhallinnan, joka toimisi pohjimmiltaan täysin eri tavalla kuin aikaisemmat. Ei olisi tiedostoja, hakemistoja jne. Macos X on teknisesti kiinnostava, mutta tiedostonhallinta ja kyky hallita konettaan on palannut antiikkiseksi komentorivin vuoksi. UNIX on suunniteltu aikana, jolloin tietokoneet olivat harvojen herkkua, ja graafiset käyttöliittymät olivat vain unelmaa.

Guargianissa hyvä juttu, jossa Francis Fukuyaman uuden kirjan pohjalta pohditaan, missä määrin 1984 ja Uljas Uusi Maailma toteutuivat, ja mitä tapahtuu seuraavaksi.

IHT:ssä juttu Cosmopolitan-lehdestä. Erityisesti pisti silmään lainaus Suomen lehteen liittyen:

“In Finland, the words for ’sexy’ have about 35 letters and 15 umlauts,” said Tina Totterman, editor of Finnish Cosmo.

Mistä lähtien sanassa seksikäs on ollut 35 kirjainta ja 15 ääkköstä? Muutenkin se, että Tina Töttermanin nimessä on o ö:n sijaan osoittaa ammattitaidottomuutta.

Webbisivulla olevassa URLissa &-merkki tulee käytännössä aina korvata &-enkoodauksella.

Kuusi laitetta, jotka muuttivat musiikin TB-303 oli alunperin tarkoitettu muusikoiden harjoittelulaitteeksi. Asatuksena oli, että sävelet kokeiltaisiin ensin sillä, ja sitten soitettaisiin oikeilla instrumenteilla. Toisin kävi.

Suloista kuinka Mobyä ylistetään Wiredissä. “Finally, electronica had its Nevermind.” Electronica-nimi tarvittiin, että konemusiikkia saataisiin myytyä jenkeissä. Kun musiikkityylit, joiden tekijät eivät halunneet sitoutua tiettyyn tyyliin, laitettiin samaan kategoriaan, oli sitä tietysti hankalaa markkinoida. Mutta onko se nyt niin hienoa, että Play saatiin myytyä kansalle sijoittamalla biisit ensin mainoksiin? Play on ihan hyvä levy, mutta sitä ei voi kuunnella uudelleen moneen vuoteen. Se kuulostaa liian kaupalliselta.

The Remastered race. Saako ihmisen DNA:ta sorkkia? Saako ihmiskunnasta tehdä paremman, suuremman, terveemmän ja loistavamman?

Sotilasrobootteja, mikäs sen mukavampaa? Sopii jenkkien strategiaan. Pian ei tarvitse enää lähettää sotilaita ulkomaille – kaikki sotilasoperaatiot voidaan toteuttaa erilaisilla robooteilla. Amerikkalaista moraalia voidaan ylläpitää ottamatta riskejä.

Taposta tuomittu myyntipäällikkö kertoo kirjassaan kokemuksistaan vankilassa. Hemmo istui aikanaan Packard Bellissä Scott Adamsin vieressä olevassa kopperossa. Voisi olla kiinnostava kirja.

Retrodesign on kiinnostavaa. Kun New Yorkilainen lehti The Sun tarvitsi uskottavuutta, käytettiin kirjasimia ja tyylejä, jotka toivat mieleen vanhat amerikkalaiset sanomalehdet. Pauligin Frezza tuntuu samanlaiselta. Se on brändi, joka on kuin se olisi aina ollut olemassa.

Frezzan saitti ei voisi kyllä paljon typerämpi olla. Taustakuvat, logo puhelimeen ja satunnaista copytekstiä. Voisiko turhempaa sivustoa olla?

Hyviä linkkejä siitä, kuinka lähestyä fontteja eri tavalla. [via Pinseri]

Adflipissä on klassikkomainoksia.

Miltä tuntuu, kun isäsi on yrittänyt tappaa sinut?

Mightygirliä pitävä Margaret Berry kirjoitti Morning Newsiin naisten illasta. Hyvää dialogia, niinkuin ennenkin. Normaalisti, jos naiselta kysyy miten ilta meni: “ihan hyvin”. Mistä puhuitte: “niitä samoja. ei mitään erityistä.”

Baudelairen runot kokoelmasta “Pahan kukkia” englanninkielisinä käänöksinä.

William Blaken runoja.

Japanese Culture – a primer kertoo jotakin japanilaisista.

Normanin haastattelu. Hän on kirjoittanut kirjan, jossa korostaa aisteja ja aistimista tiedon vastaanottamisessa. Toisin kuin Nielsen, jonka pääpointti tuntuu olevan tekniset yksityiskohdat, kuten alleviivatut linkit, kiinnittää Norman huomionsa myös siihen, kuinka kauniita asioita on miellyttävämpää käyttää. Suurimmalle osalle ihmisistä tämä on itsestäänselvää, mutta aina välillä tulee vastaan erilaisia tieteilijöitä, jotka uskovat tiedon mahdollisimman raakaan esitystapaan – ainakin webbisivuilla.

Toisaalta, Nielsenin kymmenen vinkkiä webbisivun tekoon ovat hyvä lähtököhta yksinkertaisen yrityssivuston tekemiseen.

Juttu 3d:n käytöstä kuvituksena. Ei mitään mullistavaa, mutta tuosta tuli mieleen, että hyvien 3d-mallien ympärille voisi rakentaa aika hyviä yritysten visuja. Myös se, että yrityksellä olisi sille määritellyt 3d-kuvitukset voisi olla aika hyvä idea. Silloin videopresentaatiossa voisi käyttää animoitua mallia, webissä täysväristä kuvaa ja printissä vaikka yksinkertaista, vektoroitua versiota. En tiedä kuinka paljon joku universal käyttää eri versioita maapallostaan.

Kuinka tehdä kartta ihmisen geeneistä? Ideana tehdä yksinkertainen, kemian jaksollista taulukkoa vastaava kartta ihmisen geeneistä. Ben Fry esittelee eri tapoja esittää geeneissä olevat valtavat tietomäärät.

Bruce Maun haastattelu.

Date: Wed, 22 May 2002 15:27:51 +0300
From: Jaska Jarvilehto
To: janne@aukia.com
Subject: Kalevan weblog-juttu

Moi,

Pienen penkomisen jälkeen (artikkelihaku ei toiminut, vaiston johdattamana osasin suunnistaa Bitit-osastolle) löysin weblog-jutun Kalevan verkkosivuilta. Ole hyvä:

Kaleva-juttu