Kuutio

Mark Hurst toteaa: Käyttäjät eivät välitä siitä, missä he ovat web-sivuston hierarkiassa. Tavallinen käyttäjä haluaa päästä kohti tiettyä päämäärää ja klikkaa aina sitä linkkiä, joka vie lähemmäksi päämäärää, tai vaihtoehtoisesti back-nappulaa. Kommentti aiheeseen ja toinen. ja lopulta mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Maailman ensimmäinen (ja toivottavasti viimeinen?) käytettävyys-rap.

Maaliskuun alusta putoaa viinapullon hinta viisi euroa. Näin kannustetaan suomalaisia hyviin alkoholitapoihin – ensin juodaan viinat kotona ja vasta sitten lähdetään baarikierrokselle. Ravintolahinnat ja viinien hinnoittelu eivät muutu juurikaan.

Emma muistelee. Tuntui. Meinasin mennä katsomaan kolmentoista, en tänään sittenkään.

Hamsteriohjattu midi-sekvensseri.

Monet suosituimmat tekniset keksinnöt, kuten kännykkä tai mikroaaltouuni, ovat olleet yksinkertaisia elämän helpottajia. Ihmisille on helppo myydä pieniä parannuksia aikaisempaan. Suuret mullistukset, kuten tietokone tai internet, vaativat enemmän totuttelua.

Wiredin Living Machines -juttukokonaisuus on kiinnostava popularisointi uusista tieteen ja tekniikan saavutuksista. Mielenkiintoista ei ehkä ole niinkään se, mitä on saavutettu vaan se, mihin pyritään. Tieteen tavoitteet määrittyvät usein erilaisten utopioiden kautta. Kaukaisena tavoitteena ovat kaikista sci-fi -kirjoista tutut ajatukset kuten kuolematon ihminen ja eläviä olentoja muistuttava tietokone. Samat ideat ovat jo lapsena herättäneet tutkijoiden mielenkiinnon ja toimivat siksi yhteysenä päämääränä. Tarvitsemmeko kuitenkaan kaikkia näitä uutuuksia? Vai parantaisiko elämänlaatua lopulta aivan muut asiat?

Uudet teknologiat myydään kuluttajille aina vähitellen: halvempaa ruokaa, parempia tietokonepelejä, luotettavampia autoja. Ehkä suuret tieteisfantasiat eivät koskaan toteudukaan, vaan menestyksekkäät ideat ovat niitä, joilla saadaan myytyä keittiöihin uusia kodinkoneita ja olohuoneisiin viihdekeskuksia.

“Mitä se tietokone tietää?” kysyi 80-vuotias isoäitini, kun ylpeänä esittelin sille ensimmäistä tietokonettani. Menin hieman hämilleni. Eihän kone varsinaisesti mitään tiennyt, mutta kiinnostavia asioita sillä kyllä pystyi tekemään.

Olisi näppärää, jos tietokone ymmärtäisi edes yksinkertaisimmat maalaisjärjen (common sense) päätelmät. Esimerkiksi laittaessani kännykällä pizzanpaistolle ajastuksen, ei puhelin lainkaan hämmästele, jos vahingossa laitan hälytyksen kestoksi vaikkapa kaksi tuntia. Edes pienellä järkeilyllä kone voisi ymmärtää, ettei tämä ole se, mitä tarkoitin. Kyse ei ole varsinaisesta keinoälystä, vaan simppelistä päättelystä. Silti jo sen toteuttamisessa kohdataan monia ongelmia.

Voidaanko tietokoneille kehittää maalaisjärki?

Cyc on projekti, jossa yritetään luoda tietokanta yksinkertaisista arkielämän totuuksista. Ongelmana on, kuinka saada kannasta tarpeeksi suuri, että siitä olisi mitään hyötyä.

Cyc:n pienellä tiimillä totuuksien kirjoittaminen on lähes mahdoton tehtävä. Siksi onkin kehitetty Open Mind-järjestelmä, jossa tavalliset käyttäjät syöttävät tietoa. Tieto syötetään tavallisina luonnollisen kielen lauseina, joita sitten tulkitaan tietokoneella. Silti sekään ei tunnu erityisen tehokkaalta. Kun katsoo läpi Open Mindin totuuslauseita, tuntuvat ne perin satunnaisilta. Onko tällaisista mitään hyötyä missään käytössä?

Something you find on your desk is paperclip
You are likely to find a cat in the flower bed
Something you find in a garage is boxes
You are likely to find a weasel in trouble
You are likely to find a tennis court in the back of many apartments
Something you find downtown is trash

Silti tiedon rakenteet ja hallinta ovat vaikeita toteuttaa. Ihminen on tavoitteellinen, yksinkertaisimmankin toimenpiteen suorittaminen vaati useita vaiheita. Monet ovatkin skeptisiä sen suhteen, voidaanko ikinä saada tietokonetta, joka osaisi edes kelvollisesti ajatella puolestamme.

Monet väittämistä todellisuuden luonteesta ovat totta vain tietyissä ympäristöissä. Siksi absoluuttisen totuuslistauksen tekeminen on mahdotonta.

Mihin keinojärkeä on käytetty?

Erik Muellerin Common Sense Calendar on kalenteri, joka tunnistaa siihen liittyviä tietoja. Se osaa korjata yksinkertaisia virheitä: esimerkiksi että ihminen ei voi olla useammassa kuin yhdessä paikassa yhtä aikaa ja että kasvissyöjä ei syö pihviravintolassa.

Xinyu Hugo Liun kuvienarkistointiohjelma ARIA osaa hakea kuvia niihin liitettyjen tekstien perusteella. Cyciä käyttävä järjestelmä tunnistaa yksinkertaisia totuuksia, kuten sen että häät ja morsio liittyvät toisiinsa. Lisää ARIAsta.

linkkejä

Hyvä artikkeli Cyc-projektista

Hyviä common sense -linkkejä, lisää ja vielä.

John McCarthyn julkaisuklassikko vuodelta 1959: Programs with Common Sense.

Minsky ja kumppanit: Designing architectures for human-level intelligence (AI Magazine 2004)

>Participate in the first Flash Mob in Helsinki!
>
>The Flash Mob happens Saturday 21. of February 15.50 sharp under the
>clock of Stockmann.
>
>1. Bring coins (at least 5).
>2. Stand still.
>3. Drop the coins at same time as the rest of the Mob.
>4. That`s it!
>
>www.flashmob.com

Tänään oli ensimmäinen Flashmob Helsingissä. Muutama kymmenen ihmistä pudotti yhtäaikaa kolikoita maahan, kuului kilinää ja ihmiset menivät pois. Nelosen tv-kuvaaja oli myös paikalla ja näytti hämmentyneeltä tilaisuuden jälkeen: mitä tässä oikein olisi pitänyt kuvata? Kaunista ja yksinkertaista.

Kuuluisa Monthy Python -kysymys What is the air-speed velocity of an unladen swallow? saa vastauksen style.orgin esityksenä.

Kuro5hin kommentoi Microsoftin nettiin eksynyttä lähdekoodia.

Mitä tapahtuu vesipallolle kun sen puhkaisee avaruudessa?

Määritä elementtien maksimileveys IE:ssä.

Opintotukien palautus lähestyy taas uhkaavasti. Monet, jotka opiskelevat ja tekevät töitä yhtäaikaa tuskailevat vuoden alussa opintotukien vapaaehtoista takaisinmaksua. Tulorajat on helppo ylittää ja usein maksettavaa on yllättävän paljon.

Kelan sivuilta löytyy asiointi-kohdasta linkki palveluun, josta voi tarkistaa omia opintotukseen liittyviä tietoja: paljonko on saanut tukia, montako tukikuukautta on vielä jäljellä ja miten paljon tukia tulisi palauttaa. Käyttäjän tunnistaminen tapahtuu verkkopankkipalveluita käyttämällä. Hyvin toteutettu pieni palvelu, josta on varmasti hyötyä monelle opiskelijalle.

Kuinka skaalata osavaltioita: USA:n valitsijamieskartat voidaan piirtää eri tavoin: joko niin, että kaikki osavaltiot piirretään saman kokoisina, tai siten, että kuvassa otetaan huomioon kunkin osavaltioiden valitsijamiesten määrä. Samankaltainen on Kalifornian äänestyskartta.

Johannes on totaalikieltäytyjä. Hänen verkkopäiväkirjaansa on kiinnostava lukea, verrata omiin ajatuksiin intistä ja sen roolista. Maanpuolustusvelvollisuus on absurdi jäänne, joka ihmetyttää. Silti se, että totaalikieltäytyjät ovat Amnestyn listalla tuntuu kummalliselta: verrattuna moniin muihin asioihin, joita Amnesty ajaa, tuntuu tämä varsin pieneltä.

Ilmari yöpyi Espanjan matkallaan muutaman yön Hospitality Club -jäsenen luona. Kuulemma hyvin toimiva järjestelmä, jossa vieraanvaraiset ihmiset majoittavat toisia koteihinsa. Liittyminen ei vaadi, että olisi omaa kämppää jonne voi kutsua toisia. Tuota voisi käyttää jollakin matkalla.

Petri valisti eilen ABC-viininostoperiaatteesta, joka aukipurettuna on Anything But Chardonnay. Ideana siis, että vaikkakin Chardonnay-valkkarit on kelpoja, on ne lopulta melko tylsiä kaikki. Siksipä kannattaa ostaa jotakin muuta. Itse en juurikaan valkkaria lipittele, siltikin kerrankin tarpeeksi helppo osto-ohje.

Yliopistolla ei ole ainakaan puutetta ainevaihtoehdoista. Niistä saa hieman selkeämmän kuvan, kun katsoo mitä sivuaineita humanistisesta tiedekunnasta valmistuneet ovat valinneet.

How to manage smart people, kuinka johtaa fiksuja ihmisiä.

Kuinka tehdä kolmivärinen sabluuna

Messa di vocessa yhdistetään konserttiin reaaliaikaista grafiikkaa.

MIT:n keinoälylabran vaaralliset ideat -seminaari

Kuulin kahden teekkarin keskustelevan bussissa Otaniemestä kohti Helsinkiä. Katsoivat kohti Keilaniemeä, toinen kehui läpinäkyvää hissiä, josta näkee joka suuntaan. Kuva jäi jotenkin mieleen, teekkarit selvästi ylpeinä insinööritieteen saavutuksista.

Nokia ja muut Kelaniemen kuninkaat ovat Suomessa hiukan sotaveteraanien kaltaisia. Nokia tullaan muistamaan historiankirjoituksessa sankariratsastajana, joka pelasti Suomen ja suomalaisten itsetunnon lamakauden jälkeen. Suomalaiset pitävät sankaritarinoista, ne tuovat lohtua.

“Epäluottamus on tervettä” alkaa kirjoitus Hesarin yleisönosastolla. Kirjoittaja toteaa sananlaskun “ihminen on ihmiselle susi” pätevän edelleen, “Ihmisiin ei ole luottamista, ei varsinkaan yliystävällisiin.”

Olen eri mieltä. Olen usein ollut tilanteissa, joissa olen tarvinnut muiden apua ja neuvoja. Ulkomailla, vieraiden kaupunkien kummilla kujilla, on välillä ainoana pelastuksena ollut toisten ihmisten apu.

Mahdotonta olisi tässä maailmassa toimia ilman toisia ihmisiä, aina pitäisi olla kyyläämässä olan yli ja epäilemässä muiden ihmisten toimia. Parempi on luottaa toisiin. Välillä tulee ikäviä yllätyksiä, mutta ilman muita ihmisiä jäisi paljon kokematta.

mySociety on projekti, jonka päämääränä on saada käyntiin sellaisia nettihankkeita joista on hyötyä arkielämässä siten, että palveluiden hinta/käyttäjä on mahdollisimman pieni.

Tämä on kiinnostavaa, sillä vaikka aina puhutaan siitä, kuinka IT-ala muuttaa maailmaa, tuntuu siltä, että usein maailma, jota muutetaan on aivan väärä. Ihmiset saavat uusia wap-palveluita, soittoääniä, mainoksia ja mahdollisuuksia kuluttaa, mutta todellisuudessa ne asiat, joista voisi olla todellista hyötyä ovat usein aivan toisaalla — ja paljon helpommin toteutettavissa kuin viihdeteollisuuden tuotteet.

Silti myös mobiilikulttuuri ja internet avaavat ovia monille, joille viestintä ei ole ollut itsestäänselvyys. Kehitysmaissa internet tuo päättäjistä riippumatonta tietoa, ja gsm-mastoja voidaan pystyttää sellaisiinkin paikkoihin, joihin ei kannata vetää puhelinkaapeleita. Tämä on hyvää kehitystä.

Mustavalkoiset asiat ovat kiehtovia. Toki jokaiselle taideopiskelijalle ovat tuttuja Marimekon Jokapoika-paidat ja teekkarille frakin estetiikka. Uusimmassa Voima-lehdessä oli Tommy Lindgrenin juttu maailman kokemisesta ilman värejä. Siinä mainitaan tutkija Oliver Sacksin kirjan taidemaalari, jonka maailmasta värit katoavat kokonaan. Aluksi mies masentui, mutta lopulta alkoi kestää elämäänsä kiinnittämällä huomionsa ainoastaan mustavalkoisiin asioihin.

Harmaa maailma on kaikille suomalaisille tuttu. Nyt, vähitellen, pääsee taas nauttimaan valosta ja värin pilkahduksista, mutta sadepäivinä tuntuu välillä siltä, että harmaan lisäksi on olemassa ainoastaan hehkulampun ätläkkä keltainen. Vain unissa voi joskus nähdä etelän kirkkaiden värien loistoa.

Pandacam herätti addiktioni mustavalkoisiin eläimiin vuoden alussa. Pariisin matkalta tarttui mukaan Zhao Bandhin juliste — paljastui, että miehen kaikissa töissä esiintyy pandakarhu.

Miten olisi mustavalkoinen eläintarha? Sinne voisi kerätä pandakarhuja, harakoita, joutsenia, haisunäätiä ja seeproja. Tyylipuhdasta eläimistöä.

Voisiko tehdä mustavalkoisen aterian, sellaisen jossa kaikki ruokalajit sisältävät vain mustia tai valkoisia ainesosia?