Kuutio

Wiredissä on hyvä juttu MP3-puhelinten tulevaisuudesta ja siitä, miksi Motorolan iTunes-yhteensopiva ROKR on epäonnistunut tuote. Tarinan sankariksi nousee Nokian renegade-pomo, multimediaryhmää vetävä Anssi Vanjoki, joka tuo P2P:n puhelimiin ja dissaa avoimesti innovaation hidastamista.

Peapodcastissa Vanjoen podcast-haastattelu (tietoa podcastista)

Vanjoen haastattelu Digitodayssä.

Päätin käydä vähän bookmarkkeja läpi. Tässä kaikki, mitä löysin. Osaa olen varmaan sivunnut jo aikaisemmin, mutta onpahan nyt sitten vielä varjoina listattuna täälläkin.

Michael Larsenin tarina on kiinnostava, vaikken sen todenperäisyyttä tiedäkään. Kaveri keksi Press Your Luck-tietovisailun algoritmin ja voitti tukuittain rahaa. Lopulta häneltä ryöstettiin rahat, hän sekaantui laittomuuksiin ja kuoli keuhkosyöpään.

Theoworlds on kirjasto, jolla voi tehdä Habbohotel-tyylisiä isometrisiä webympäristöjä.

Henri Sivonen: How to Spot a Wannabe Web Standards Advocate olisi nykyistä kiinnostavampi, jos kaikissa kohdissa olisi kerrottu, miksi ne ovat wannabe-ajatuksia ja valistettu paremmilla mielipiteillä, tai linkeillä siitä, mistä sellaisia voisi löytää.

Damarisin alusvaatteet ovat aika seksikkäitä. Mutta miellyttääkö ne naista yhtä paljon kuin miehen silmää?

Rekaksois-keskustelussa kuvapankkeja listattuna. Näille on käyttöä esimerkiksi web-sivustoja kuvitettaessa, vaikkakin joskus samassa ajassa kuin etsii kuvapankista keskinkertaisen kuvan, voisi käydä itse ottamassa samantasoisen.

Here Come The Dragons on taideprojekti, joka generoi 3d-maisemia. En saanut sitä vielä toimimaan, pitää kokeilla joskus vaikkapa koululla.

Pocketmod on hieno, paperi-pohjainen pda:n korvaaja. Toteutus on nerokas, ja sitä voisi ehkä hyödyntää johonkin muihinkin käyttötarkoituksiin?

Six Figure Blogging kertoo, kuinka tienata bloggaamisella merkittäviä summia rahaa. Ei varmaan toimisi oikein Suomessa, tosin.

Damask Wallpapers: kukkakuvioita esimerkiksi web-sivujen taustoiksi, tosin ei kaupallisiin projekteihin.

Justcurio.us -sivuilla tuntemattomat vastaavat toistensa kysymyksiin.

Screenspire on web-sivustoinspiraatiota. Pääosa sivuista ei ole mitenkään mullistavia, mutta jotkut ihan jees.

Books every educated person should read.

A4 ja muut paperikoot kunnolla selitettynä.

Identity 2.0 -kalvoesitys on villi tyylillisesti ja sisällöltäänkin ihan kiinnostava.

Augmentoituja karttoja.

100 merkittävintä matematiikan teoriaa.

Skrubu.netissä pienestä g-kirjaimesta.

Sekalaisia koulukursseja, joihin olen törmännyt:

Ken Perlinin multimediakurssi ei olisi varmaan yhtään hullumpi, jos sattuisi asumaan New Yorkissa.

Kon-41.4002 Tuotekehitysprojekti on kiinnostava kurssi TKK:lla, jolla pyritään tetouttamaan konkreettisesti suunniteltuja tuotekonsepteija. Kurssilla on mukana sekä insinöörejä että muotoilijoita.

Linkitinköhän jo Lontoossa opetetun Generative Systems-kurssin kaoottisenvilleille sivuille? No, jos linkitin, niin tässä vielä uudelleen.

New York Timesin Meet the Life Hackers-juttu keroo tavoista, joilla it-orjat yrittävät saada työt häiriintymättä tehtyä. Juttu liikkuu aika laaja-alaisesti Microsoft-Apple käyttöjärjestelmäeroista parempiin käyttöliittymiin, tekoälypohjaisiin tunteellisiin käyttöliittymiin ja erilaisiin ajattelukikkoihin, joiden avulla voi toimia aikaisempaa tehokkaammin.

Suomi Uncyclopediassa:

Finland is a small, warm country in the Caribbean Ocean. The name “Fin-Land” was given by western explorers, who lost many sailors to sharks near the island during the Crusades.

Kaksi kiinnostavaa kirjaa verkossa:

Spatial Computing on Simon Greenwoldin käyttöliittymäaiheinen väitöskirja MIT:hin.

Miko Välimäen The Rise of Open Source Licensing kirja on webissä avoimessa jakelussa. Ei yhtään hullumpi. Välimäellä on myös blogi.

Selaillessani läpi kirjanmerkkejäni, löysin muutamia kiinnostavia kirjasia ja sivustoja algoritmisesta taiteesta:

The Articulation of Visual Experiences Through Algorithm-lopputyö.

Generation of Abstract Geometric Art Based on Exact Aesthetics, Gestalt theory and Graphic Design Principles -kirjanen on mielenkiintoinen kuvaus esteettisen tietokonejärjestelmän toteuttamisesta.

Algorithmic Botany esittelee algoritmisia kasveja.

Algorithmic Aesthetics -kirja verkossa.

TKK:n valimotekniikan laboratoriosta löytyisi 3d-printteri. Mitenköhän tuota pääsisi käyttämään? Olisi kiinnostavaa tehdä algoritmisesti 3d-malli, ja sitten tuottaa siitä fyysinen objekti.

Navelfluff on TML:n Robin Laurénin weblogi, johon törmään aina silloin tällöin kahvitauoilla.

Mikko Lahden blogissa arkkitehtuuria ja muuta.

Cool Os X apps -weblogi esittelee päivittäin jänskiä mac-ohjelmia. Kylläpä niitä riittää.

Processing blogs yhdistää Processing-aiheisten weblogien sisällön yhdelle sivulle.

Työpaikan postituslistalla tuli vastaan kiinnostavia sensoreita koneeseen liitettäväksi. Jos hiiri ja näppäimistö kyllästyttävät, voi koneeseen liittää vaikkapa 3d-motion-tracking-systeemin tai 2d-kiihtyvyysanturin.

Motion-tracking-teknologiaa tarvitaan 3d-hahmojen animoinnissa ja virtuaalitiloissa liikkumisessa. Sen avulla voidaan seurata esimerkiksi käden liikkeitä ja siirtää ne suoraan 3d-mallille. Vähitellen tekniikka motion trackingin toteuttamiseksi on tullut yhä halvemmaksi. Natural pointin Optitrack on kamera, jossa on 8 infralediä ja 120fps:n päivitysnopeus hintaan 200 euroa. 500 eurolla saa kolme kameraa.

USB-pohjaisen 2d-kiihtyvyysanturin saa puolestaan Phidgets.comista niinkin halvalla kuin 45 eurolla. Mihinköhän sitä voisi käyttää?

Teknoteorian vakionegailijat, Ray Kurzweil ja Bill Joy, ovat kirjoittaneet jutun New Yourk Timesiin, jossa he toteavat että vuoden 1918 influenssaviruksen geenien julkaisu on vaarallista, sillä se tarjoaa välineet massajoukkotuhoaseen tekemiseksi.

Mutta eikö joukkotuhoaseeksi kelpaisi vaarallisempiakin viruksia, kuten vaikkapa pernarutto? Että jos kerran joukkotuhovirusta tekee, niin onko nyt influenssa, vaikkakin nopeasti leviävä, se kaikkein järkevin valinta muutenkaan?

Hauska huomata, että meidän kouluprojektina rakentamalla sarjisegeneraattorilla on tehty jo yli tuhat sarjakuvaa. Suurin osa sarjakuvista on huonoja, mutta ei se mitään haittaa!

Käyntejä sivustolla on ollut yhteensä noin 10000, eli keskimäärin joka kymmenes kävijä on tehnyt oman sarjakuvan. Yksi syy suureen kävijämäärään on Linko-blogissa ollut linkki sarjisgeneraattoriin.

Satunnaisesti valittuja kävijöiden tekemiä sarjiksia:

• R2D2 ja pimeyden armeija. (R2D2 tehty puhekuplista!)
• Pingun laktoosi-intoleranssi
• Force
• Biohit
• Kupin olemisen tilan negaatiot
• Ninjat vaanivat yössä
• Kaurismäkeläinen pingviini

Huomasin aamulla NYT-liitteestä, että Wojciech ja Ultramariini esiintyvät huomenna lauantaina Kipsarissa klo 22, liput 7 euroa. Tuotahan voisi melkein lähteä kuuntelemaan.

Wojciechin levy on ilahduttanut meitä jo puolentoista vuoden ajan, ja biisien nimetkin ovat niin sympaattisia: “Pakkolasku palavalla polkuharmonilla”, “Yliäänite” ja “Halipuut”.

Suomen Kuvalehti kertoi numerossa 40/2005 Pelasta kirja-projektista, jossa yritykset ja yksityiset ihmiset voivat tukea tiettyjen yksittäisten kirjojen kunnostamista ja digitointia.

Jäin kuitenkin sivustoa katsellessani ihmettelemään, onko vanhoja digitoituja kirjoja lainkaan nähtävillä verkossa, vai voiko niihin tutustua ainoastaan paikan päällä Helsigin yliopiston kirjastossa? Eikö nyt digitoidut kirjat voisi samalla tuoda verkkoon tutkijoiden käyttöön ja muiden ihmeteltäviksi? Tekijänoikeudetkaan eivät ole ongelma uusimpien teosten ollessa 1800-luvulta!

Vai löytyvätkö Kansallisarkiston kirjat digitoituina sittenkin jostakin päin internetiä?

Äiti lähetti sähköpostilla kiinnostavan matkapäiväkirjalinkin:

Sihvosen matkapäiväkirja: http://www.mondo.fi/sihvonen.htm

Niinkuin Hesarin tiedesivuillakin jo kerrottiin, MIT:n Media Labin perustaja Nicholas Negroponte on saanut tehtyä mallin kannettavasta tietokoneesta, jonka valmistuskustannukset jäävät alle sadan dollarin. Tavoitteena on vuoden aikana saada jo 15 miljoonaa konetta valmistettua.

Kone on Linux-pohjainen, käyttää wlania ja siinä on erikoisnäyttö, joka toimii myös kirkkaassa valossa. Koneeseen saa virtaa verkkovirran lisäksi myös veivaamalla.

BBC:n juttu.

Wikipedia: $100 laptop