Kuutio

JSON on XML:ää yksinkertaisempi tiedonsiirtoformaatti, joka on tarkoitettu JavaScriptin kanssa käytettäväksi. Sen etuna on, että se voidaan lukea tehokkaasti suoraan JavaScript-objektiksi. Ihmettelin, miksi JSON tuntuu niin tutulta ja tajusin, että kikkahan on täysin sama, kuin mitä Directorissa käytettiin joskus viisi vuotta sitten property listien lukemiseen tiedostosta.

Puolustusvoimien julkaisut Sotatekninen arvio ja ennuste 2020 osa 1 ja osa 2 muistuttavat, mihin kaikkeen teknisiä keksintöjä voidaan käyttää.

Matkan aikana oli Hesarissa ollut juttu, että kaupunkiin on tulossa ilmainen wlan-yhteys. Toimiiko tuo? Missä kaikkialla sitä voi käyttää? Onko jossain webbisivu, jolla on listattu kaikki Helsingin wlan-hotspotit?

Plazes-palvelussa voi merkitä paikkoja kaupungissa kuvilla. Taas yksi Web 2.0 -kehitelmä, näitä tuntuu nyt ilmaantuvan kuin sieniä sateella. Saako näillä tosiaan jenkeissä riskirahaa?

Tiletoy on kiinnostava tangible-palikkapeli, jota on ollut tekemässä suomalainen Tuomo Tammenpää.

Blogilistan kuvallinen versio on hieno. Mutta miten se on tehty? Onko tuohon joku kätevä Mozilla-pohjainen työkalu, vai mitä?

Jyri Engeström on kiinnostava tyyppi ja kuten nykyään niin monella, myös Jyrillä on blogi.

Projektien hinnoittelusta.

Money creation Wikipediassa, eli kuinka keskuspankki voi luoda rahaa markkinoille.

Yllätyttiin vähän, kun huomattiin Hesarista, että Pekka ja Jonna olivat päätyneet mukaan Matkaopas-kilpailuun, jossa kierretään Eurooppaa ja päivitetään videoblogia. Siellä ne nyt sitten reissaa, videot ovat olleet niin satunnaisia, että ilmeisesti suurin osa ajasta kuluu muuhun matkailotteluun, eikä videoiden tekemiseen.

Etelä-Amerikan matkan jälkeen olen himoinnut joitakin sikäläisiä herkkuja. Yksi niistä on dulce de leche, karamellilevite, jota voi laittaa leivän päälle tai vaikkapa jäätelöön. Valitettavasti dulce de lecheä ei voi ostaa Suomesta ja sen tekeminen itse perinteisin menetelmin on työlästä.

Välihuomiona: Käytiin kokeilemassa Forumin yläkerran jäätelökioskilla uutta dulce de leche -makua, mutta se ei ollut yhtään saman makuista kuin Argentiinassa, vaan maistui lähinnä toffeelta. Pettymys. Ja milloinkohan suomesta saisi namia banana split -jäätelömakua, jota Buenos Airesissa myytiin? Ne olivat siis tavallisia jäätelötuutteja, mutta maku sisälsi suklaata, vaniljaa ja banaania herkullisena yhdistelmänä.

Eilen kävin haastattelemassa argentiinalaista, Suomessa jo monta vuotta asustanutta Mariana Salgadoa. Mainitsin hänelle ohimennen dulce de leche -ongelmani ja hän kertoi hyvän vinkin. Dulce de lecheä voi tehdä helposti itse ostaamalla itämaakaupasta (esimerkiksi Hakaniemestä) “condensed milk”-maitotiivistettä tölkissä. Tiivistemaidoista saa dulce de lecheä keittämällä koko tölkkiä miedolla lämmöllä 1-2 tuntia. Mitään muuta ei tarvita!

Vastaava resepti löytyi myös netistä.

Dulce de lecheä voi tehdä myös mikroaaltouunissa.

Katsotaan, milloin uskallan kokeilla tuota reseptiä ja millaiset turvavarusteet puen päälleni. Tölkeissä kun ilmeisesti erikseen varoitetaan, että niitä ei saisi kuumentaa sellaisenaan!

Bare Naked App on weblogi, joka kertoo, kuinka Carson Systems kehittää uutta webbiohjelmaa. Carson Systems on kiinnostava pieni softafirma, jota pyörittää pariskunta, Ryan ja Gillian Carson. Ryan on taustaltaan webbikoodari, Gillian puolestaan toimittaja.

Oman firman ansiosta Ryan ja Gillian voivat nykyisin viettää nelipäiväistä työviikkoa. Kuulostaa mukavalta.

Ehkä joskus kolme-nelikymppisenä, kun arkinen työpuurtaminen alkaa puuduttaa, voisi perustaa muutamaksi vuodeksi — ihan vaan kokeilumielessä — oman pikku softafirman. Vaikka vaan nelipäiväisen työviikon saavuttamiseksi.

Voisi tehdä verkkopalvelun, jossa sivuston käyttäjät voisivat tehdä omia testejään muiden nähtäville. Vai onko tällainen jo toteutettu?

Erilaiset webbitestit ovat mielettömän suosittuja. Jotkut kaupallisten verkkopalveluiden tekijät ovat myös huomanneet tämän, esimerkiksi Byroon toteuttamalla Luovaluokka-sivustolla on “kuulutko sinä luovaan luokkaan?”-testi.

Netissä tuntuu olevan loputtomasti testejä. Aiheina voivat olla vaikkapa “mikä tietokone olet?”, “kuka filosofi olet?” tai “kuka julkkis olet?”. Testit toimivat, koska ihmiset haluavat yleensä tietää itsestään, leikilläänkin, vähän enemmän.

Etelä-Amerikan matkamme aikana seurasimme nettikahviloista myös muiden reissaajien matkoja. Yksi kiinnostavimmista oli Third Class Travelin Viken ja Topin matka muun muassa Kolumbiassa.

Pojille tuli pieni yllätys kuukausi sitten, kun kävi ilmi, että heidän avuoin lentolippunsa kelpaa vasta seuraavalle lennolle jolla on tilaa, eli 2 kuukauden kuluttua. Rahat oli jo käytetty kun ajatuksena oli, että lento järjestyisi hiukan nopeammin.

Anni kuitenkin huomasi, että nyt lento Suomeen on varmistunut, jo niinkin pian kuin 40 päivän päästä!

Minulla on TKK:n sivuaineeseen kuuluva informaatiotekniikan erikoistyö vielä tekemättä. Aina välillä yritän miettiä, minkä projektin tuohon tekisi. Jos projektiaihe on motivoiva, on projektin tekeminen usein kiinnostavampaa.

Tänään sain idean projektia varten. Voisin yrittää kamerakuvista, esimerkiksi webbikamerakuvien pohjalta seurata ihmisten (tai kulkuneuvojen, pilvien, miksei myös eläinten) liikkeitä ja piirtää niistä kartan, josta näkisi vaikka eri väreillä piirrettynä, miten kulkureitin vaihtelevat eri kellonaikoina. Hitaan liikkeen voisi näyttää kartalla leveänä viivana, nopean liikkeen puolestaan kapeampana.

Mitä tämän toteuttaminen sitten vaatisi? Ainakin pitäisi jotenkin projisoida 3d-tilassa liikkuvat hahmot 2d-pinnalle kartoittamista varten. Samoin pitäisi tunnistaa sama ihminen eri kuvista. Tässä voisi tehdä oletuksen esimerkiksi liikkeen suunnasta kuvassa. Sitten näiden perusteella voisi tehdä valistuneen arvauksen reiteistä ja visualisoida ne näkyviin.

Eräs haaste käytettäessä webbikameroita on, että niiden kuva päivittyy harvoin, usein ainoastaan kerran sekunnissa. Tällöin on vaikeaa seurata liikkettä. Toinen haaste on kuvien huono resoluutio. Kolmas on 3d-näkymän muuttaminen kartan 2d-tasolle.

Informaatiotekniikka-fiilistelyä

Informaatiotekniikassa on aika pitkälti kyse tiedon irroittamisesta datasta. Data voi olla muodoltaan esimerkiksi tilastoja, kuvia tai ääntä. Data on suodattamatonta ja usein on vaikeaa sanoa, sisältääkö se varsinaista informaatiota. Monesti informaation löytäminen vaatii monimutkaisia malleja.

Eräs datan muoto, joka erityisesti kiinnostaa minua on webistä löytyvä data (esimerkiksi google-hakujen tulokset, erilaiset tietokannat jne). Webissä on loputtomasti dataa, mutta se on hyvin hankalasti hyödynnettävässä muodossa.

Toinen kiinnostava datalähde on kamerakuva. Ihmissilmä tunnistaa kuvista monenlaisia asioita, kuten kappaleiden muotoja, paikkoja ja liikettä. Tietokoneella saman tiedon irroittaminen on vaikeampaa. Toisaalta, jos tieto saadaan tietokoneen käyttöön, voidaan sitä käsitellä monin eri tavoin: esimerkiksi mallintaa sama kohde toisesta kuvakulmasta tai visualisoida isoja datamääriä.

Quine on tietokoneohjelma, joka tulostaa koko oman ohjelmakoodinsa. Quine viittaa filosofi William Quineen, joka on tutkinut matemaattisesti filosofisia ongelmia (tai päinvastoin?). Hyvä artikkeli Quine-ohjelmien tekemisestä. Myös Wikipediasta löytyy Quine-sivut suomeksi ja englanniksi.

Javalla tehty Quine ja toinen, vähän monimutkaisempi. (via del.icio.us)

Onkohan joku tehnyt html+javascript -sivun joka tulostaa oman listauksensa kokonaisuudessaan?

Jeroen Wijeringin tekemä Mapped Up -visualisointi näyttää uutiset reaaliaikaisesti kartalla. Toteutus on melko yksinkertainen mutta erittäin tyylikäs.

Tähän linkitin jo aikaisemmin, mutta nyt vielä uudelleen, oikein kuvan kanssa. New York Timesin sivuilla hyvä visualisointi osakekurssien kehityksestä. Kuvaajasta näkee kuinka tietyn alan yritykset ovat menestyneet suhteessa S&P 500 -indeksiin. (via Petri)

Uimastadion aukesi taas. Sitä voi ihmetellä Vaisalan nettikamerasta.

Vaisalalla näyttäisi olevan kamerat myös ainakin Kalliossa ja Paloheinässä. Ja kun nettikameroihin kerran päästiin, niin Eteläsatama ja Lasipalatsi on aika hyviä. Niin, Ylen Suomi NYT -palvelussa on lisää webbikameroita.

Huomasin vasta nyt, että viime joulukuussa Henry Jenkins kävi puhumassa Suomessa vakavista peleistä Aulan järjestämässä tapahtumassa. Onneksi luento on nähtävillä videona netissä.

Hetkittäin puhe on hiukan tylsä katsoa, ainakin näin kotona, mutta perusajatus ja muutama esiin tuleva esimerkki ovat kiinnostavia. Tämän perusteella herää ajatus: minkälaista opettavaa peliä voisi koodata?

Seuraava kiinnostaa vain mac-käyttäjiä — jos niitäkään:

Finderissä ei tunnu enää toimivan hannunvaakuna-option-o, joka ennen avasi kansion ja sulki samalla edellisen tason kansion. Sen sijaan hannunvaakuna-option-[nuoli ylös] näyttäisi tekevän saman asian. hannunvaakuna-option-[nuoli alas] siirtää puolestaan hierarkiassa ylemmälle tasolle.

Nyt näyttäisi taas toi hannunvaakuna-option-o toimivan. Olikin vaan Finder, joka bugitti.

Tehtiin pääruuaksi netistä löytyneellä reseptillä thai-tyylistä katkarapu-curryä. Jälkkäriksi otettiin kaupan reseptiautomaatista Inkivääribanaanien ja kookoskolakastikkeen resepti, joka oli myös herkkua.

NYT-liitteessäkin mainittu Massive Attackin Live With Me kuulostaa hyvältä. Biisin musavideo YouTubessa.