Kuutio

Hanna lähti kuukaudeksi Ranskaan, sitä ennen tehtiin yhdessä sushia ja istuttiin iltaa. Samalla saatiin muutettua meidän kamat Kivenlahdesta takaisin Matinkylään.

Puheeksi tuli tavat, joilla voi etsiä tietoa artikkeleiden viittausten perusteella. Esimerkiksi kuinka selvittää, missä artikkelissa on mainittu ensimmäisen kerran joku tietty käsite.

Jäin miettimään, voisiko käsitteen leviämistä tutkia jotenkin automaattisesti, vaikkapa sopivalla botilla, joka kävisi läpi tietokantoja? Vai onko sellainen tehty jo? Tässähän voisi olla aihe informaatiotekniikan erikoistyölle.

BumpTop-prototyyppi vie työpöytäajattelun äärimmilleen. Tiedostot, kuvat ja ikkunat ovat ohuita papereita, joita voi heitellä, raahata ja kasata pinoihin. Prototyypissä on paljon uusia ideoita, kuten se, että elementit voivat olla eri painoisia ja työntää toisiaan sivuun sekä se että, ikkunoiden kulmia voi taittaa aivn kuin ne olisivat oikeita papereita.

Toinen hauska käyttöliittymäprototyyppi hyödyntää kosketusta. Edward Tsen prototyypissä voi esimerkiksi käännellä Google Earth -karttaa ja pelata Warcraft III -peliä.

Iriver on musiikkisoitinlaite, joka osaa näyttää myös Flash Lite -ohjelmia. Kiinnostavaa nähdä, yleistyykö Flash webin ulkopuolella. Mikään ei oikeastaan estäisi kaikenlaisten televisioiden valikkorakenteiden toteuttamista Flashillä.

Commodore 64 -emulaattori Flashillä tehtynä! Uusi Flash näyttäisi venyvän aika monipuoliseen bitinpyöritykseen.

Nokian Widsets-ohjelma on hieno demo ja melkein käytettäväkin. Seuraavan versioon kaipaisi kyllä vähän laajempaa widget-tukea pelkän rss:n lukemisen lisäksi. Ja tuntuu vähän hankalalta, että widgettien lisääminen onnistuu ainoastaan web-käyttöliittymän kautta.

On kyllä oikein yritetty olla kovinkin Web 2.0. Kotisivu käyttää prototype.js:ää ja löytyy tageja ja kaikkea.

Valve on ollut mukana Widsetsin tekemisessä. Mikä saattaa selittää sen, että Tuomas Artman liikkui muutama päivä sitten Ruoholahdessa NRC:n nurkilla…

Brevity-projekti vaikuttaa kiinnostavalta. Siinä tarkoituksena on tehdä Processingin kaltainen ympäristö, mutta Flashilla. Vielä parempi olisi kuitenkin, jos joku tekisi Processingiin Flash-exportin.

Satunnaisella Googletuksella vastaan tuli Bryan Riegerin artikkeli aiheesta voisiko Flash Lite olla mobiilimaailman HyperCard, jonka alku herätti heti mielenkiintoni.

Ajatus on oikeastaan aika kiinnostava. Jos Flash Litellä on riittävän helppoa tehdä uusia sovelluksia mobiililaitteisiin, mitä kaikkea se voisi mahdollistaa?

Riegerin omassa Yiibu.comissa on kivannäköisiä, HyperCardin kaltaisia demoja tehtynä Flash Litellä.

Aulan Movement-tapahtumaa ovat jo erilaiset ihmiset kerenneet mainostaa. Keskiviikkona siis Bio Rexissä neljästä eteenpäin ilmainen tapahtuma, jossa puhutaan ainakin ihmisistä, wi-fistä ja vapaudesta. Tilaisuuden puhujalista.

Geneettisessä arkkitehtuurissa on ajatuksena, että jokaista tilaa tai rakennuksen muotoa vastaa jonkinlainen geeni, joka kuvaa sen koko rakenteen. Geeni voi olla esimerkiksi merkkijono, joka kertoo jokaisen huoneen paikan. Tämän geenin perusteella voidaan tehdä uusia huoneita tai rakennuksia yhdistelemällä aikaisempia geenejä. Geenit voivat myös mutatoitua satunnaisesti.

Kuutiossa on sivuttu geneettistä arkkitehtuuria ainakin Archikludgen, virtuaalitilojen arkkitehtuurin ja geneettisen taiteen yhteydessä. Vaikken arkkitehtuurista mitään tiedä — tai ehkä juuri sen vuoksi — tietokoneen avulla synnytetyt muodot ja tilat tuntuvat ajatuksena kiehtovalta.

Joskus ideoin järjestelmää, jossa arkkitehtooninen tila voitaisiin määritellä erilaisten haluttujen ominaisuuksien perusteella ja sitten ohjelma geneettisesti kehittäisi huonerakenteen, joka parhaiten vastaisi annettuja vaatimuksia. Ohjelmaan voisi esimerkiksi määritellä seuraavanlaiset vaatimukset:

• Olohuoneen tulisi olla valoisa
• Keittiö lähellä olohuonetta
• Makuuhuone kaukana lastenhuoneesta
• Keittiö lähellä ulko-ovea (näkee sisääntulijat)
• Wc lähellä makuuhuonetta
• Lämpötehokkuus hyvä asia
• Hukkatila (esim turhat käytävät) huono asia

Vaatimusten perusteella ohjelma sitten generoisi halutunlaisen tilan. Toteutus voisi perustua vaikkapa jousiin, jotka vetävät eri kokoisia huoneita puoleensa eri suunnista ja muodostavat tällä tavoin huoneverkoston. Niihin kohtiin, missä huoneet ovat kiinni toisissaan, voisi tehdä ovia.

Pienellä Googletuksella löysin jotain hiukan tätä aihetta sivuavaa. MIT:n Caldas ja Norford ovat tutkineet, kuinka talon ulkopintaa voisi optimoida geneettisesti. Tavoitteena oli löytää talon muoto, joka olisi hyvä kompromissi valon määrän ja lämmityskustannusten välillä.

Generative art-konferenssissa on paljon tietokoneavusteisesti rakennettuun arkkitehtuuriin liittyviä projekteja, tosin varsinaisia geneettisiä, parametrejä optimoivia projekteja ei näy joukossa juurikaan.

Muita linkkejä:
John Frazerin Evolutionary Architecture -kirja on melko kiinnostava.
Geneettistä tilanjärjestämistä melko matemaattisesti.
Shape evolution on enemmän soluautomaattia muistuttava järjestelmä.

Amazon kertoo kirjasivuillaan, mitä tilastollisesti epätodennäköisiä fraaseja (Statistically Improbable Phrases) kirjat sisältävät. Olisi kiinnostavaa kokeilla vastaavaa algoritmia omaan blogiin ja katsoa, minkälaisia fraaseja löytyisi. Ehkä tuon avulla voisi ryhmitellä automaattisesti blogipostauksia?

Olisi kiinnostavaa selvittää tarkemmin, miten kehitysmaita voidaan auttaa teknisten välineiden, kuten kännyköiden ja tietokoneiden avulla. Onkohan aiheesta kirjoitettu joku hyvä kirja, josta löytyisi perustietoa?

Mieluiten siis jotain mikrotason parannuksia elämään tyyliin kuinka kännykän avulla voi paremmin selvittää aasien hintoja markkinoilla tms.

Seuraavia täytyy ihmetellä tarkemmin (vaikka eivät taida olla aivan sitä mitä olisin hakemassa):
Bridging the digital divide
The Fortune at the Bottom of the Pyramid: Eradicating Poverty Through Profits
The End of Poverty: Economic Possibilities for Our Time
Development as freedom

Olisi kivaa, jos kirjaston verkkosivuilla olisi palvelu joka suosittelisi uusia luettavia kirjoja aikaisemmin lainattujen perusteella. Jos joku kirjasto tällaisen haluaa, niin voin tulla toteuttamaan, kohtuullista korvausta vastaan.

Nokia on maailman kuudenneksi arvokkain brandi Interbrandin tutkimuksen mukaan (2005). Selvityksen toteutukseen tarkemmin tutustuessa tulee kuitenkin mieleen, onko se välttämättä hyvä asia.

Selvitystä tehdessä on pyritty laskemaan, kuinka iso osa yrityksen tuotosta tulee nimenomaan brandista. Listalla hyvin pärjäävät yritykset eivät siis menesty esimerkiksi tuotekehityksen, hallinnon tai patenttien ansiosta, vaan nimenomaan kuluttajien yrityskuvan ja tyylin avulla. Tyylit ja mielikuvat ovat katoavaisia.

Kiinnostavaa muuten, että listan huippusijoilla olevilla teknofirmoilla (Microsoft, IBM, Intel ja Nokia) on kaikilla sinivalkoinen logo.

Janne suositteli Comte de Lautréamontin Maldoror-kirjaa. Pitää varmaan joskus tutustua.

Olen lueskellut viime päivinä Peter Englundin historia-aiheisia esseitä, tällä kertaa ruotsiksi. Aikaisemmin innostuin Engluding suomennetusta Hiljaisuuden historia-kirjasta, jossa kerrotaan erilaisten kulttuurin ilmiöiden ja esineiden historiasta, kuten esimerkiksi äänimaailmoiden historiasta. Nyt luen Förflutenhetens landskap-kirjaa, jossa kerrotaan muun muassa ajan, herkuttelun, puutarhanhoidon ja köyhyyden historiasta.

Terävät näkemykset yksittäisistä aiheista ovat aivan eri tavalla kiinnostavia, kuin koulun historiantuntien loputtomat taistelut ja hallitsijanvaihdokset.

Anni sai eilen idean tanssimattopelin tekemisestä mobiililaitteille. On jo toteutettu, tiesi Google kertoa.