Kuutio

Katselin eilen äidin kirjahyllyä, jossa oli kaksi kirjaa, jotka herättivät huomioni kauniilla ulkomuodollaan. Toinen kirjoista oli joku Daniel Katzin kirja ja toinen oli Risto Ahden Runeberg-suomennos Idyllejä ja epigrammeja (kansi täällä).

Kirjoja vähän selailtuani huomasin, että molempien graafisesta asusta on vastannut WSOY:n Mika Tuominen. Pienellä Googletuksella selvisi, että samainen Tuominen on tehnyt myös Ilkka Remeksen kirjojen kannet, joista en voi sanoa erityisemmin pitäväni. Mutta ehkä kyse on vain eri tyylilajeista? “Arttu on vain yksi genre”, kuten Katri saattaisi sanoa.

Yksi Mika Tuomisen haastattelukin verkosta löytyi.

Elämä on kuin Pirkan miedot chilit: yleensä paprikaa, mutta aina silloin tällöin käsittämättömän tulista.

Eksyttiin viime viikonloppuna kävelemään rantaa pitkin Hanasaaresta Lauttasaareen, kun aurinko paistoi kauniisti pakkassäällä. Jatkettiin matkaa Lauttasaaren kärkeen, josta löytyi siirtolamökkialue, jossa emme olleet kumpikaan koskaan käyneet.

Näin syksyllä alue vaikutti kovin satumaiselta. Meren rannassa sikin sokin heiteltyjä, eri värisiä pikku mökkejä. Ilmeisesti mökit ovat alun perin HKL:n työntekijöille ja sotaveteraaneille tarkoitettuja, mutta nyt niissä viettävät kesää heidän perillisensä, jos oikein ymmärsin netin perusteella. Joku joka tietää mökeistä tarkemmin voi valistaa aiheeseen liittyen!

Oikein kiehtovaa paikallismatkailua! Tutuillakin nurkilla voi tehdä yllättäviä seikkailuretkiä!

Lauttasaari.fi-sivustolla on tietoa mökkikylän historiasta.