Parin kuukauden takaisen retrolamppuobsession jälkeen minulle jäi vielä vähän lamppukuume päälle. Lainasinkin kirjastosta Taschenin yllättävän hauskan 1000 Lights: 1879 to 1959 -kirjan. Alla joitakin sieltä ja muualta löytyneitä hienoja lamppuja. Osa näistä on kyllä neutraalin valaisijan sijaan kuin veistoksia.
1. Roikkuva lamppu, Gerrit Rietveld, 1920
Rietveld kuului hollantilaiseen De Stijl -ryhmään. Tunnetuin hänen huonekaluistaan on Punamusta tuoli. De Stijl -tyypeissä on hienoa, kuinka moderneja huonekaluja ja arkkitehtuuria he ovat tehneet jo ennen Bauhausia.
Utrechtissa olisi Rietveldin kotimuseo, jossa voisi joskus vierailla. Sääli, että meidän hollanninmatkat vähenevät nyt lähivuosina.
(Kuva on MoMA:n sivulta)
2. Pöytälamppu, Piet Elling, n. 1925
Piet Elling oli Rietveldin läheinen ystävä ja merkittävä Hollannin jälleenrakennuksen arkkitehti. Lamppu on aika veikeä: pieni alaosa kannattelee isoa mutta kepeää yläosaa.
(Kuva on Architonicista)
3. Giso 404 -pianolamppu, J.J. Pieter Oud ja Willem Hendrik Gispen, 1927
Myös Jacobus Johannes Pieter Oud oli hollantilainen arkkitehti ja De Stijl -liikkeen seuraaja. Lamppu oli Oudin ja Hendrik Gispenin yhteistyön tulos. Kysymättä Oudilta, Gispen alkoi valmistaa sarjatuotettua versiota lampusta, joka kulki nimellä “Giso 404″.
Pianolamppu on edelleen yltiötyylikäs. Kun vain jostakin saisi sopivan pianon, niin sitten voisi alkaa säästää rahaa.
Lamppu on myös MoMA:n kokoelmissa.
(Kuva on Fire of the Mindin Flickr-kuva, Creative Commons)
4. Luxo L1 -pöytälamppu, Jacob Jacobsen 1937
Huonekalusuunnittelija Jacob Jacobsen hankki Skandinavian oikeudet Anglepoise-lampulle vuonna 1937. Samana vuonna hän suunnitteli samanlaista jousirakennetta käyttävän Luxo L1 -lampun. Luxoa valmistetaan edelleen ja niitä on myyty yhteensä 25 miljoonaa kappaletta.
Luxon sukuinen lamppu esiintyy myös Pixarin lyhytfilmissä Luxo Jr.
Mainioita muita työpöydän valaisimia löytyy Designboomin sivulta.
(Kuva on Designboomista)
5. Sylinterilamppu, Isamu Noguchi, Knoll / Vitra, 1944
Tässä lampussa on jotain sympaattista. Japanilainen kuvanveistäjä Isamu Noguchi suunnitteli tämän lampun alumiinisen version alun perin siskolleen pöytävalaisimeksi. Knoll Associates otti lopullisen version tuotantoon vuonna 1944.
(Kuva on Bonluxat:sta)
6. Satellite-kattolamppu, Vilhelm Wohlert, Louis Poulsen, 1950
Hieno variaatio hiekkapuhalletusta lasilampusta Vilhelm Wohlertilta. Wohlert kuoli vuonna 2007 87 vuoden isässä. Wohlertin muistokirjoitus.
(Kuva on mainiosta Retro to Go -blogista)
7. Sipuli-kattolamppu, Lisa Johansson-Pape, Stockmann-Orno / Asea, 1954
Suomessa on pitkä valaisinsuunnittelun traditio. Yki Nummi, Paavo Tynell, Lisa Johansson-Pape — ja Alvar Aalto — ovat kansainvälisen tason valaisinsuunnittelijoita. Lisa Johansson-Pape suunnitteli tämän lasisen kattolampun Stockmann-Ornolle vuonna 1954. Lasilamppujen valmistamisesta Stockmann-Ornolle vastasi Iittala.
(Kuva on ruotsalaisen Bebop-antikvariaatin sivulta)
8. Rispal-lattialamppu, 1957
Ranskalainen Rispal teki 50-luvulla muutaman veistoksellisen valaisimen, joista tämä on yksi.
(Kuva on Wright-verkkokaupasta)
9. Octo-kattolamppu, Seppo Koho, Secto Design, 2005
Octo-valaisimen on suunnitellut Seppo Koho ja Secto Design on hänen yrityksensä. Valaisimet valmistetaan “koivumuotopuriseesta”. Mainiota, kuinka yksinkertaisista muodoista saadaan vielä uusia fiiliksiä irti.
(Kuva on hyvän suomalaista designiä myyvän Finnish Design Shop -verkkokaupan sivulta)
10. Concert P3 -kattolamppu, Jørn Utzon, Lightyears, 2008
Jørn Utzon tunnetaan parhaiten Sydneyn Oopperatalon suunnittelusta. Wikipedia tietää kertoa, että Utzonilla oli suunnitelmia myös Oopperatalon sisustamiseksi, mutta niitä hän ei päässyt toteuttamaan henkilökonfliktien vuoksi.
Concert P3 on hieman suurempi versio vuonna 2005 syntyneistä Concert P (P1) -valaisimista. Valaisinta valmistaa tanskalainen Lightyears.
(Kuva on Dwell-lehden blogista, jota voisi lueskella muutenkin)
